Mikään ei mene eteenpäin, kun ei tee mitään.

Tämän päivän suurin saavutus oli täyttää Nordean Visa-korttia koskeva sopimusuudistus. Avasin kuoren vasta eilen ja olisi pitänyt palauttaa jo 31.1.09. Kun kuoressa luki, että TÄRKEÄÄ ASIAA SINULLE, niin luulin että on joku mainos ja laitoin laskujen kanssa samaan pinoon - sitten joskus avattavaksi. Nyt sitten menee Visa perseelleen 13.2. tms. Ehkä ehtivät tallentaa, kun huomenna laitan kuoren postiin. Sitäkin varten täytyy ajaa 2x11km.

Outlook ei pelaa ja siellä on mun kalenteri. Ekan kerran jätin ostamatta paperisen, rangaistus tuli heti. Huomenna ei kai ole mitään, mutta tiistaina on miehen fysioterapia, mihinköhän aikaan?

Eilen maksoin laskuja, niin paljon kuin sieti. Jos tästä pääsen työkyvyttömyyseläkkeelle, niin talous helpottuu ratkaisevasti.

Perjantaina kävin tk:ssa. Illansuussa kaiken miettimisen jälkeen. Viikon olin taistellut kurkkupaisetta vastaan kaikin mahdollisin noitakonstein, mutta torstaina huomasin, että oikean korvan alla - leukaperässä - on puolen kananmunan kokoinen patti: SYÖPÄ, tarkemmin IMUSOLMUKESYÖPÄ (reumaan käytettävä sytostaatti lisää riskiä saada joitain sellaisia) tai AIVOSYÖVÄN etäispesäke! Kurkku ei edes ollut kipeä, mutta siellä oli sellainen outo "tuntemus". Lääkäri sanoi, että selvä kurkkutulehdus ja että imusolmuke on siksi paisunut. 10 pvn antibioottikuuri, jollei auta niin paluu tk:hon. Tällä meidän johtavalla tk-lääkärillä on kiva tapa tehdä sanelu potilaan kuullen - en ole ennen hänen vastaanotollaan käynytkään - sanoi, ettei sitten jää väärinkäsityksiä. Yli 7 vuoden täällä asumisen aikana olen käynyt tk-lääkärissä vissiin 3-4 kertaa. Olen erikoissairaanhoidossa reuman takia.  

Maisema on ollut usvainen.

Onneksi tänään sentään tuli Teemalta Tuulen viemää. En ole elokuvafriikki, kirjoihin keskityn paljon paremmin ja teen omat mielikuvani. Mutta Tuulen viemää on jotain. Jaksoin katsoa koko 3,5-tuntisen lähes lukematta lehteä tai tekemättä mitään muutakaan. Luin ääneen miehelle aina ne teksti+teksti-kohdat, koska niistä hän ei saanut pienintäkään selvää. Takkatuli paloi, oli aika mukava tunnelma.